Treenaillaan edelleen ohjatuissa treeneissä + kotona aktiivisesti, päivitys vain on vähän jäänyt, kun toinen koira ja koulujutut vievät aikaa.
Seuraaminen kehittyy kyllä, mutta suurimman ongelman muodostaa tuo vinkuhuutokiljuminen mitä koira alkaa pitää siinä vaiheessa, kun päästään kentälle. Koira on yksinkertaisesti niin innoissaan, että se ei kykene keskittymään muuhun kuin siihen kiljumiseen. Tähän ollaan siis keskitytty, eli palkataan yleisestä hiljaaolosta. Edellisissä treeneissä ei huudettu lainkaan, mikä oli suunnatonta edistystä. Ja kiljuminen tapahtuu pelkästään treenikentällä, ei normaalioloissa treenatessa.
Seuraamisessa ollaan aloitettu pidempiä pätkiä, sekä pysähdyksiä jos kontakti herpaantuu. Koira ei kulje enää lähellekään niin vinossa, eikä se enää yritä eteen.
Pikkuhiljaa edetään, mutta edetään kuitenkin - mikä onkin pääasia.
Paikallaolo alkaa myös kehittyä, ilman takapalkkaa.
Eteenlähetyksiä tehdään sillointällöin, lähinnä mielenvirkistykseksi ja vaihteluksi.
Eteentulo puolestaan on myös kehittynyt, eikä koira jää lähellekään niin kauas enää.
Naksuttimen kanssa palkkaillaan kotona mm. seisomisesta, istumisesta ja maahanmenosta liikkeestä, sekä eteenlähetyksistä kosketusalustan kanssa.
Kaiken kaikkiaan meillä menee siis tottiksen suhteen jo paremmin.
Lenkeillä puolestaan ohitusharjoitukset tuottavat päänvaivaa. Johtuen siis siitä, että meille on ihan liian monta kertaa osunut iholle päästetty räksyttävä flexikoira. Normaaliohitustilanteet menevät ihan ok, mutta haukkuva koira aiheuttaa rähähdyksen, jos ei päästä tarpeeksi kauas ohittavasta koirasta.
Kotioloissa lienee tapahtunut suurin muutos, kun koira purkaa suurimman osan energiastaan leikkimällä toisen koiran kanssa. Koira on paljon rauhallisempi ja tyytyväisempi, sekä sen lihaksetkin ovat alkaneet vihdoin kehittyä tosissaan.
Tässäpä nyt tälläiinen pikapäivitys, yritetään päivittää useammin kunhan ehditään. ;)
lauantai 6. marraskuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)